Vesi puroina valuu mun silmistä,
leikkuu sipulin sen aikaan saa.
On elo ihmisen kuin mustavalkofilmistä,
valoa ja iloa, suru toisinaan sen musertaa.

Tomaatin leikkaus helpompaa on,
veitsi terävä punapinnan mehevän viiltää.
Juhlassa kahden sydämen,
menetyksessä ystävän läheisen,
kyynel poskelle vierähtää, pisarana kiiltää.

Sipuli renkaineen, tomaatti siivuineen,
samassa kulhossa sekaisin on.
Ripaus suolaa, sokeria, pippuriakin,
maku juhannuspöydän verraton.

On elo ihmisen kuin sekoitus salaatissa pöydän,
makeaa, suolaista, kyynelistä koottua,
mä siitä mielekkyyden, tarkoituksen, hetkilleni löydän.

Sipulia, tomaattia, leikkaan rohkeasti vaan.
Tulkoon kyynel, tulkoon taisto taikka nauru,
elon rikkaan lahjaksi mä Luojaltani saan.

Juhannuspäivä 22.6.2013